1

pari iltaa sitten meillä oli isolla porukalla ns. heippa illallinen

Mä oon tänne jo monta kertaa alotellut kirjotteleen ja ikinään en oo saanut oikein mitään selkokielistä tekstiä tuherrettua. Tuskimpa sitä tälläkään kertaa tapahtuu, mutta kuiteskin täällä ollaan jälleen. Ei kai tässä voi muuta kun todeta, että kai se munkin vaihtovuosi on sitten ohi. Huomenna siis illalla Meksikon aikaan 20.40 lähen lentokoneella ensin kohti Frankfurtia, josta sitten Helsinkiin. Kello on täällä kolme yöllä, pikkuveli tossa vieressä pelailee fifaa ja istun lattialla matkalaukkujen keskellä, eikä  tässä oikein vieläkään sitä oo ymmärtänyt että mä lähen ihan pian.

Itseasiassa se on vaikee uskoo että mun vaihtovuosi on loppu nyt, koska musta ei koskaan tuntunu edes että oon vaihdossa. Kyllä sitä välillä koki pieniä ahaa -elämyksiä, että niin tosiaan mähän oon täällä maapallon toisela puolella. Mutta kokonaisuudessan musta on tuntunut koko ajan siltä, kun olisin ollut täällä aina ja tuntenu nää ihmiset mun koko elämän. Mun vanhemmatkin täällä Meksikossa sanoo, että niistä tuntuu että ne on lähettämässä mua Suomeen vaihto-oppilaaks ja sitten palaankin jo pian takas kotiin.

veljen paluu juhlissa veikkojen ja iskän kanssa

meillä on ollut tässä myös paljon juhlia kuten valmistujaisia..

ja mm. Rotary vuoden päätösjuhla. 

muistoja Ruta Mayalta

Tän kahen kuukauden aikana on tapahtunut niin älyttömän paljon, että sitä vaan ei voi käsittää. Tuntuu kun olisin ihan vaan parin kuukauden aikana kypsyny kolme vuotta. Kaikki on aina sanonut, että viimiset kuukaudet on ne vaihtovuoden parhaat ja kyllähän se  niin on. En mä sillä sano, että mulla olis ollut ns. huonojakin kuukausia, ei. Se on vaan sitä, kun osaa jo sen kielen, sulla on se elämä jota oot rakentanu isolla työllä ne aikasemmat kuukaudet, sulla on ne omat piirit ja tunnet olos ihan paikalliseks. Siinä se aika vaan hurahtaa niiku Meksikon pikajuna! Pari päivää sitten käytiin äipän kanssa ydinkeskustassa tuliaisostoksilla ja ääneen ihmettelin äidille että wow kato miten paljon turisteja! Äitiä lähinnä vaan nauratti, koska ulospäin mäkin näytän ihan turistilta, mutta molemmat me se tiedetään että sydämessäni oon jo täysin meksikolainen. Ollut jo pitkään.

Mulla vaan ei löydy sanoja kuvaileen tätä kaikkee. Oon niin sekasin ollut viimiset viikot, että en mä edes tiiä enää että miltä musta tuntuu. Fiilikset on kaiken suhteen vaan niin ristiriitaset kun vaan voi olla. Oon innoissani että palaan vihdoin Suomeen, nään rakkaita, pääsen saunoon ja syömään ruisleipää, nauttiin vielä hetken Suomen kesästä ja alottaan ns. uuden vaiheen taas mun elämässä. Mutta samalla on aivan mieletön tuska, koska en millään haluis vielä lähteä. Tällä hetkellä mulla on mun elämä täällä, se elämä jonka eteen tein niin paljon töitä. Mulla on mun perhe, kaverit, koirat, koti ja se tuttu ja turvallinen, arkinen elämä. Mutta samaan aikaan se uus jännittävä tulevaisuus Suomessa. Ennen vaihtoon lähtöä, en ikinään olis voinut kuvitella että tuun niin kotiutuun ja rakastuun Meksikoon.

vietettiin keskustassa hauska päivä Darinkan ja veljen kanssa kun käytiin vahanukke museossa ja kiertelemässä

veikka <3

Päässä pyörii tuhat ja yks asiaa saman aikasesti, en pysty nukkuun öisin ja oon ihan ulapalla kaikki päivät. Oon mä toki nauttinut mun viimisistä kuukaisista, viikoista ja päivistä, oi kyllä. Mun veli palas kuukausi sitten Brasiliasta vaihdosta, me ostettiin neljäs koira, oon käyny kyläileen vähän kauempana kotoo moikkailemassa vaihtarikavereita. Mun paras kaveri piti mulle yllätysläksiäiset koulukavereiden kesken. Oon tehnyt sitä sun tätä, käynyt siellä sun täällä. Viikon sisään oon nyt käynyt muutamaan otteeseen lentokentällä ja yksinkertasesti vaan ollut ja elänyt elämää, eli nauttinut. Meijän vaihtarienkin Ruta Maya reissusta selvittiin hengissä ja siitä jäi ihania muistoja.

meijän uusin tulokas, Kyra <3

Mutta ei nyt tässä pidempien löpinöitä, tulin tänne lähinnä vaan nyt pitkän tauon jälkeen ilmotteleen että olen hengissä ja nyt mä sit lähen. Suomesta kirjotan enemmän fiiliksiä ja kysymyspostausta on tulossa, eli kysymyksiä voi jo alkaa heitteleen!

meiksin viiminen ilta Meksikossa: käytiin vielä osteleen viimiset tuliaiset (ja Frozen prinsessoilla varustetti viltti lennoille), kävin moikkaan naapureita ja perheen kanssa käytiin viimisille tacoilla, veljen kanssa suoritettiin miltäin mahdoton matkalaukkujen sulkemis operaatio mutta siitäkin selvittiin!

Palaillaan pian!

T. meksikolainen

ACAPULCO

VAROITUS! Postaus on e-rit-täin kuvapainotteinen.

meidän parvekenäkymät

Hellurei ja hellät tunteet! Meikäläinen täällä silmät ristissä yön pikkutunneilla kirjottelen postausta parin viikon takasesta lomareissusta, että saan postauksen tehtyä ennen kun lähen huomenna sit toiselle reissulle. Toivon siis että annatte kirjotusvirheet ja ajatuskatkokset anteeks, hehee.

pikkuveikkoja pari

lisää pikkuveljiä

Mutta siis meijän lomareissuun! Vietettiin Semana Santa -lomat perheen ja serkkujen perheen kanssa Acapulcossa rannalla. Loma oli huippu, kohde upee, seura mukava, aurinko lämpönen, vesi märkä ja ruoka suussasulavaa. Eli kaikki meni täydellisesti. Miltein ensimmäisenä reissusta tulee mieleen, että koin mun ensimmäisen maanjäristyksen! Aamulla luulin että joku on tullu herättään mut aamupalalle, kun sänky heilu niinkun joku olis sitä heiluttanut. Silmät kun avasin, niin ketään ei ollut lähettyvillä mutta heiluminen vaan jatku. Juoksin ikkunasta kattoon, kuinka uima-allas aaltoili ja mietin että kuollaankohan tässä nyt sitten tsunamiin vai siihen, että talo romahtaa niskaan. Noista kumpikaan ei kuitenkaan kuulunut suunnitelmaan joten tässä sitä vielä ollaan, elävämpänä kun koskaan.

läheinen ostari

iloset allasposetukset äipän kanssa

pakollinen baywatch -kuva

Me ei majottauduttu siis hotellissa, vaan oltiin vuokrattu asunto rannalta. Asunnossa meillä oli päivittäin kolme apulaista, jotka teki ruokaa, tarjoili sen, siivos eli oltiin aivan täyshoidossa eikä mistään tarvinnut murehtia. Joka päiväinen ohjelma meni kutakuinkin niin, että herättiin kello 10 aamupalalle ja mentiin uima-altaalle/rannalle. Kello kahen aikaan meijän apulaiset toi pientä purtavaa rannalle jossa meillä oli oma sellanen "telttahökötys" ja viideltä palattiin kämpille syömään. Syömisen jälkeen palattiin altaalle ja illalla lähettiin ulos/katteltiin leffoja kämpillä. Eli puhdasta rentoutumista ja ruskettumista vaan.

pari kuvaa kämpiltä

pusi ja hali, äiti ja iskä

vaihtari säännöt kieltää tatuoinnit, ups

oltiin viettämässä iltaa ravintolassa ja siellä alko yhtäkkiä musiikki soimaan, tarjoilijat puhalteleen pilleihi ja tanssiin. ne nappas mun serkun jonon jatkoks tanssiin..

..ja ei kulunut aikaakaan, kun Jokeri tuli ja nappas mut mukaan eikä siinä kerennyt juuta eikä jaata sanoon

ainoo kuva missä näkyy koko kööri

Huvittavaa oli, että vaikka oltiin rannalla yli 30 asteen lämmössä, niin minä suomalainen olin se joka kämpillä paleli ja ulkona parvekkeella teki mieli pistää huppari päälle. Tein johtopäätöksen, että mut on selkeesti luotu elämään rannalla. Pidän myös pienen ylpeyspuheen myös tässä, mutta siis kertaakaan en itteeni polttanut tai auringonpistosta saanut, jepa jee!

Tällä kuvalla on jopa tarina: Olin kävelemässä rannalla veljien kanssa, kun nähtiin tää poika joka oli siis niin ruskettunut kun ihminen voi vaan olla (se oli siis lainelautailija tai vastaava). Mun veli kuuluu näihin ylisosiaalisiin ihmisiin ja se päätti että leikkitään turisteja ja mentiin ton pojan tykö. Mä en puhunut mitään ja veli sano tolle pojalle,  että tää tyttö ei oo kotosin täältä ja ei puhu espanjaa, mutta se haluis kuvan sun kanssa. Poika suostu ilomielin ja tuli sit ikuistettua tää tilanne. Nyt mua vaan hämmentää, että miks me ikinään mentiin ottaan tää kuva, noh jos ei muuta niin ainakin hassuja muistoja!

tästä miehistöstä puuttuu enää Brasiliassa oleva veli, joka jo hujauksessa tulee kotiin! en malttais odottaa

ja meidän perheen naisedustus

en tunnusta omiks jaloikseni

Viikon auringossa löhöilyn jälkeen jo kaikki oli siinä fiiliksissä, että on kyllä kiva palata kotiin. Ja kylläpä huomas ilmastossa suuren eron! Rannalla kun ilma oli kostee ja tuuli lämmin, niin täällä Mexicossa aurinko porottaa kuivana ja tuuli on viileen virkistävä.

viikon saavutus!

mun Meksiko, aina yllättää kauneudellaan ja monipuolisuudellaan <3

 Nyt kun on Acapulco reissusta kulunut jo kaks viikkoo, niin on hyvä hetki lähtee uuteen reissuun! Nyt on siis vuorossa pitkääkin pidempään odotettu Ruta Maya reissu meijän piirin kanssa. Viime päivät on juostu ostoksilla, että varmasti löytyy waterproof iPhonen kuoret ja erikois aurinkorasvat yms. Sunnuntaina kahentoista aikaan lähetään yöllä kohti ensimmäistä kohdetta. Matkalukku on vielä pakkaamatta, mutta muuten oon jo miltein valmis! Saa nähä, että saanko nukuttua tältä jännitykseltä (vaikka ei tässä yötä paljoo enää ookkaan jäljellä).

Tietokonetta en reissuun ota mukaan, joten reissunpäältä en pääse päivitteleen blogia. Sen takia ajattelin tänne antaa teille pienen listan että missäs päin sitä minäkin päivänä viiletetään, niin kiinnostuneet voi sit vaikka googlailla ja olla hengessä mukana!

5.5 MAANANTAI : México - Oaxaca - Monte Albán 

6.5 TIISTAI : Oaxaca - Tuxtla Gutiérrez Chiapas

7.5 KESKIVIIKKO : Tuxtla - Chiapa de Corzo - Cañón del Sumierdo - San Cristóbal de las casas

8.5 TORSTAI : San Cristóbal de las casas - Lagunas de Montebello

9.5 PERJANTAI : San Cristóbal de las casas - Cascadas de Agua Azul - Palenque

10.5 LAUANTAI : Palenque - Campeche - Mérida

11.5 SUNNUNTAI : Mérida la "Ciudad Blanca"

12.5 MAANANTAI : Mérida - Chichen Itza - Cancún "La Rivera Maya"

13.5 TIISTAI : Cancún

14.5 KESKIVIIKKO : Cancún - Xcaret - Playa del Carmen

15.5 TORSTAI : Playa del Carmen, Isla de Cozumel

16.5 PERJANTAI - 18.5 SUNNUNTAI : Rotary konferenssi

19.5 MAANANTAI : Akumal

20.5 TIISTAI : Tulum

21.5 KESKIVIIKKO : Chetumal - Laguna de Bacalar & el Cenote Azul

22.5 TORSTAI : Chatumal - Veracruz 

23.5 PERJANTAI : Veracruz - México

Paljon upeita nähtävyyksiä ja aktiviteetteja luvassa, kaupanpäällisenä aivan mieletön vaihtariseura! Ei vois enempää toivoo. Joku täällä taitaa olla vähän innoissaan. Ja syystäkin!

Kuuluillaan taas kun palailen reissusta, 

Julia